perjantai 1. maaliskuuta 2013

Resessiivinen geeni viidennessä kromosomissa

Jeffrey Eugenides - Middlesex

2002
773 s.


Kävin pitkästä aikaa Suomalaisessa Kirjakaupassa ja silmiini sattui mukava tarjous: 3 pokkaria 12 eurolla. Pokkaripinosta sai hakemalla hakea mitään mielenkiintoista, mutta lopulta löysin kaksi helmeä: Joskus teininä lukemani Jonas Gardellin kirjan Kummajainen astuu kehiin, sekä kirjan josta olin aiemmin jotain kuullut mutta johon en ollut vielä tutustunut: Jeffrey Eugenideksen Middlesexin. (Yksi pokkari jäi tarjouksesta vielä puuttumaan, mutta onneksi mukanani ollut serkkuni tarjoutui ottamaan itselleen yhden)

Siispä. Middlesex. Heti kun tiesin, mitä kirja käsittelee, tiesin myös että minun olisi luettava se. Kirja näytti kädessäni paksulta ja vaikealta. Sitä se ei kuitenkaan ollut, sillä luin sen hurauksessa ja nautin joka hetkestä. Takakannessa on ote Helsingin Sanomien arvostelusta, jossa sanotaan että Middlesex on ”ihmeellisten ihmiskohtaloiden, naurun ja tragedian runsaudensarvi.” Voisiko sitä paremmin sanoa?

Luulisi, että koska kirjan päähenkilönä on hermafrodiitti, tai korrektimmin ilmaistuna intersukupuolinen henkilö, kirjan nimi viittaisi jotenkin siihen. Lukiessani ajattelin pitkään että asia on juuri niin, kunnes päähenkilö perheineen muuttaa Middlesex-nimiseen kaupunginosaan. Tarinan rakenne on muutenkin jännä. Lähes 800 sivun pituus antaa kirjailijalle tilaa käsitellä aiheensa perinpohjaisesti, mutta jotenkin hän onnistuu siinä tekemättä tarinasta missään kohtaa tylsää. Päähenkilö, amerikankreikkalaisille vanhemmille syntynyt Calliope (tai Cal) syntyy vasta noin sivun 300 tienoilla. Sitä ennen kertoja-Cal kertoo tarinan isovanhempiensa matkasta Amerikkaan, heidän elämästään 20-luvun Detroitissa, lapsistaan, Calin vanhempien nuoruudesta ja rakastumisesta, siitä kuinka yksi pikku geeni voi matkata halki sukupolvien...

Toisinaan Calin kertojaääni on runollinen, toisinaan raadollinen. Tarinan aikana tuntuu kuin hänestä saisi melkeinpä ystävän, ja välillä hän osoittaakin sanansa suoraan lukijalle. Huolimatta kirjan pituudesta ja perinpohjaisuudesta, tarinan ollessa ohi tuntui kuin vielä paljon olisi jäänyt kuulematta ja jotain olisi jäänyt kesken... Tuntui jopa että menetin jotain tärkeää. Palautetta kirjailijalle: Ei saa kirjoittaa näin riipivän hyvää tarinaa ja sitten yhtäkkiä lopettaa se, ihan kuin kaikki tarvittava olisi jo sanottu!

Rakastuin täydellisesti moniin kirjan hahmoihin, ja asiaa auttoi huomattavasti se, että hyvänä ihmistuntijana päähenkilö tutustuttaa lukijan heihin niin hyvin. Erityisesti Calin isovanhemmat jäivät mieleeni kaikessa kiehtovuudessaan. Maahanmuuttajapariskunta uudessa maassa. Suuri salaisuus, joka tosin paljastuu lukijalle jo kirjan alussa ja joka on osallinen Calin sukupuoliseen erikoisuuteen. Isoisän salakapakka, isoäidin työskentely karismaattisessa kultissa, johon hän itse pitää objektiivisen näkökannan.

Middlesex ei kuitenkaan ole vain sukukertomus. Loppujen lopuksi se on kertomus Calista, ja sukutarina on vain keino pureutua syvälle Calin sisimpään. Cal on läsnä jokaisessa kirjan lauseessa, sanassa, tavussa ja kirjaimessa. Vaikka kirja on täynnä tunteikkaita hetkiä, kaikkein koskettavimmat kohdat löytyvät loppupuolelta, kun mukaan on vedetty lääketiede, ihmisten julmuus ja Calin matka sisimpäänsä. Traagisimmatkin kohdat hän kuitenkin kertoo lukijalle kevyesti, kuin menneet olisivat menneitä.

Hyvä kirja. Loistava kirja. Lukekaa tämä kirja.

En ollut milloinkaan nähnyt niin suurta sanakirjaa. New Yorkin kaupunginkirjaston Webster suhtautui muihin näkemiini sanakirjoihin niin kuin Empire State Building suhtautuu tavallisiin taloihin. Se oli ikivanha, keskiaikaisen näköinen rohjake, sidottu nahkakansiin, jotka toivat mieleen haukkametsästäjän hansikkaat. Sivut olivat kultareunaiset niin kuin Raamatussa.



Pläräsin sivuja aakkosjärjestyksessä cantabilesta erotomaniaan, fandangosta formaldehydiin, hypertoniasta hypotermiaan, ja kas, siinä se olikin:

hypospadia Lat. Kreikasta hypo + ilm. spadon, eunukki, sanasta span, repiä, nyppiä, vetää, kiskoa. - Peniksen kehityshäiriö, jonka tuloksena virtsaputken pää avautuu peniksen alapinnalle. Ks. synonyymeja kohdasta EUNUKKI.

Tein työtä käskettyä ja luin:

eunukki – 1. Kastroitu mies; etenkin sellainen, jollaisia monissa itämaisissa hoveissa aikoinaan käytettiin haaremin vartijoina ja virkamiehinä. 2. Mies, jonka kivekset ovat jääneet kehittymättä. Katso synonyymeja kohdasta HERMAFRODIITTI.

Seurasin annettua johtolankaa ja pääsin lopulta kohtaan:


hermafrodiitti – 1. Ihminen, jolla on sekä miehen että naisen sukupuolielimet ja myös monia muita kummankin sukupuolen sekundäärisiä tunnuspiirteitä. 2. Mikä tahansa, mikä koostuu ristiriitaisista ja toisiaan vastaan sotivista ainesosista. Katso synonyymeja kohdasta HIRVIÖ.

- Alotreiv

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti